Dic quare hic?

Helsingin yliopiston lukuvuosi alkoi tällä viikolla. Yliopiston päärakennuksen juhlasalissa pidettiin eilen avajaiset. Viikko sitten rehtori oli toivottanut samassa juhlasalissa meidät uudet ylioppilaat tervetulleiksi. Sali oli tuolloin aivan täynnä ja osa joutui seisomaankin. Rehtori kertoi, että avajaiset ovat vapaa tilaisuus, jonne mekin saisimme tulla, mutta että sali tulisi tuolloin luultavasti täyteen joten hän kehotti tulemaan hyvissä ajoin, jos halusi päästä mukaan avajaistapahtumaan. En halunnut tehdä hukkareissua, joten saavuin avajaisiin kaksi tuntia etuajassa. Istuin yksin yliopiston juhlasalissa puolitoista tuntia. Viimeisen puolen tunnin aikana tuli muu yleisö, mutta sali ei lopulta tullut täyteen. Ensi vuonna en kenties tule niin hyvissä ajoin.

Avajaisten aluksi puhallinorkesteri soitti Salamancan ja yleisö nousi seisomaan, kun juhlasaliin saapui kulkueena rehtori juhla-asussaan, punaisessa kaavussa ja kultaisissa vitjoissa, yliopiston kansleri, Valtioneuvoston edustaja, pääministeri Sipilä, ja Euroopan komission edustaja, komissaari Moedas. Heidän perässään saapui professorikunta, jokaisella tohtorinhattu kädessään.

Avajaispuheessaan rehtori Kola totesi, että yliopiston on oltava edelläkävijä ja sen lisäksi että se kouluttaa opiskelijansa yliopistolain mukaisesti palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa, opiskelijat on myös koulutettava muuttamaan maatamme ja maailmaamme parempaan suuntaan. Pääministeri Sipilä kertoi, että taloudellinen tilanne on vaikea ja säästöjä on tehtävä, koska valtio ei voi loputtomasti elää velaksi, mutta niistä huolimatta tiede ja koulutus ovat tärkeitä ja Helsingin yliopisto on arvokas instituutio. Kuten Sipilä, myös komissaari Moedas antoi Helsingin yliopistolle kunnian siitä, että sen piirissä oli suomalainen kansakunta rakennettu. Pääministeri ilmaisi asian juhlallisesti (mutta totuudenmukaisesti) toteamalla, että ”tässä rakennuksessa, tässä salissa on tuotettu idea Suomesta”. Komissaari puhui myös poikkitieteellisyyden ja yhteistyön merkityksestä. Hän lainasi Utahin yliopiston humanistisen tiedekunnan julistetta: luonnontieteet voivat kertoa, miten Tyrannosaurus rex kloonataan. Humanistiset tieteet taas voivat kertoa, miksi se on huono idea. Professori- ja ylioppilaskunnan edustajat pitivät yhteisen puheen, jonka jälkeen poistuimme kaikki kulkueena yliopistosta orkesterin taas säestäessä. Kuljimme viereiseen Helsingin tuomiokirkkoon, jossa järjestettiin lukuvuoden avajaisjumalanpalvelus.

Avajaisista uutisoitiin myös tiedotusvälineissä, mutta hivenen eri näkökulmasta. Kun pääministeri oli aloittanut puheensa, kaksi anarkistia yleisöstä oli noussut seisomaan ja alkanut huutamaan alatyylistä pääministerin vastaista iskulausetta ja nostanut esiin pääministeriä arvostelevat julisteet. Pääministeri ei keskeyttänyt puhettaan eikä kiinnittänyt huutajiin mitään huomiota. Yliopiston henkilökunta saattoi heidät pois. Iskulauseiden huuto kävi ponnettomammaksi ja mielenosoittajat kävelivät järjestäjien mukana. Tämän jälkeen vielä muutama teki saman tempun, mutta heidän huutonsa alkoi vaimeta heti kun tilaisuuden järjestäjiä tuli paikalle. Naureskellen ja toistellen iskulausettaan, ei kuitenkaan enää huutaen, he kävelivät kiltisti mukana kun heidät talutettiin ulos.

Avajaisten jälkeen pidetyissä avajaiskarnevaaleissa yliopiston piirissä toimivat järjestöt esittäytyivät. Anarkistien kojulla oli sama juliste, joka avajaistilaisuuden mielenosoittajilla oli ollut. Median päälähteenä aiheesta oli Suvi Auvisen Twitterissä julkaisema video ja saatelause. Yleisradio ja Helsingin Sanomat julkaisivat verkkouutisissaan videon ja Auvisen kirjoituksen ja kertoivat, että avajaistilaisuudessa oli ollut mielenosoitus. Kumpikaan ei maininnut, että Auvinen on ilmoittanut julkisesti olevansa anarkisti. Se sentään kerrottiin, että salista poistettiin ”noin viisi” henkilöä. Sen olisi voinut myös kertoa, että jo pelkästään uusia opiskelijoita oli salissa moninkertainen määrä. Sekä rehtori että ylioppilaskunnan edustaja pyysivät puheidensa aikana fukseja nostamaan kätensä. Media ei tietysti tiennyt tätä, koska he eivät olleet paikalla. En ainakaan itse nähnyt ketään toimittajan oloista, ja jos siellä olisi ollut Helsingin Sanomien tai Yleisradion edustaja, heidän ei olisi tarvinnut julkaista Auvisen videota tai kertoa, mitä huutoja ”Twitterissä levinneen videon perusteella yleisön joukosta kuului”. Kenties ensi vuonna tiedotusvälineet kertovat lukuvuoden avajaisista oman toimittajansa reportaasin eikä päivystävältä anarkistilta saamaansa tietoa.

Anarkistit eivät jaksaneet kuunnella rehtorin puhetta ja Sipilän puheen alussa heidät jo poistettiinkin. Heiltäkin jäi siis huomaamatta, että koulutusleikkauksia, joita vastaan he olivat osoittamassa mieltään, käsiteltiin avajaisissa erittäin paljon. Mielestäni turhankin paljon, sillä tilaisuus oli luonteeltaan sellainen, että se saisi olla rakentava ja eteenpäin katsova. Mutta luulisi, että anarkistit arvostaisivat kritiikkiä järjestelmää kohtaan, ja sitä kyllä riitti. Jo rehtori oli sanonut, että Helsingin yliopisto on Suomen ainoa huippuyliopisto, ja hämmästeli, miksi leikkaukset kohdistetaan ”nimenomaan [maan] ainoaan maailmanluokan yliopistoon”. Professori- ja ylioppilaskunnan edustajien puheet olivat jo mauttoman kriittisiä ja hyökkääviä ja he ääni väristen vihjailivat, että pääministerillä olisi säästämisessään salattuja motiiveja.

Anarkisteilta jäi kuulematta ylioppilaskunnan edustajan puhe, jossa hän harmitteli, että yhteiskunnallinen keskustelu on muuttunut dialogista huutamiseksi. Ja komissaarin puhe, jossa hän kertoi, että tieteentekijöiden yhdistävä piirre on avoimuus ja yhteistyökyky. He eivät myöskään kuulleet pääministerin puhetta siihen asti, jossa hän kertoi, että elämme aikoja, jolloin ”tarvitaan laaja-alaista ja vastuullista ajattelua, kykyä toimia yhteisönsä hyväksi sekä tulevaisuusoptimismia”. Sitä he eivät myöskään enää olleet kuulemassa, kun Sipilä sanoi, että ”vastustaessaan säästöjä tulee kannattaneeksi velaksi elämisen jatkamista”.

Avajaisjumalanpalveluksessa anarkisteja ei myöskään näkynyt. He eivät siis olleet kuulemassa professori Vähäkankaan saarnaa, jossa hän lainasi muun muassa piispa Rothoviuksen saarnaa Turun akatemian vihkiäisissä vuonna 1640:

”Meidän tule itse Yliopistoa kohtaan käyttäytyä oikein. Tämä tapahtuu kun professorit hoitavat virkansa kaikessa ahkeroiden ja jumalisesti. Kun kaikki ylioppilaat muistavat päivittäin, mitä tarkoitusta varten heidän vanhempansa ja holhoojansa ovat heidät tänne lähettäneet toistaen aina sydämessään: dic quare hic (sano, mistä syystä olet täällä)?”

Jumalanpalveluksen lopuksi lauloimme ylistysvirtenä virren 581 (Kiitos Jumalamme): ”sovinnossa meidän / suo maata rakentaa”.