Mäntsälän vaalituloksesta

Kuntavaalit on käyty ja niiden tulosta on analysoitu valtakunnallisesta näkökulmasta vaikka kuinka. Näin pyhien aikaan pyörittelen vielä oman kotikuntani Mäntsälän vaalitulosta.

Olin itse perussuomalaisten ehdokkaana. En tullut valituksi enkä varasijalle, mutta kiitän 36:tta äänestäjääni luottamuksesta.

Mäntsälän uuden valtuuston kokoonpano on:

– keskusta 12 (+0 verrattuna vuoden 2012 vaaleihin)

– SDP 11 (+1)

– kokoomus 9 (-2)

– perussuomalaiset 3 (-3)

– Mäntsälän Puolesta 3 (ei viime vaaleissa)

– Vihreä liitto 2 (+1)

– Vasemmistoliitto 2 (+0)

– kristillisdemokraatit 1 (+0)

Perussuomalaisia äänesti 683 mäntsäläläistä eli 8,2 prosenttia kunnan äänestäjistä. Vuoden 2012 vaaleissa ääniä tuli 1 122 eli puoluetta äänesti 14,0 %. Paikkoja tuli tuolloin tuplamäärä eli kuusi.

Heti vuoden 2012 vaalien jälkeen perussuomalaisten valtuutetut ajautuivat riitoihin ja kuudesta vastavalitusta perussuomalaisvaltuutetusta neljä loikkasi ja perusti oman Mäntsälän Puolesta -ryhmänsä. On syytä huomata, että perussuomalaiset ja Mäntsälän Puolesta saivat näissä vaaleissa yhteensä 1 214 ääntä eli 14,6 % kannatuksen. Se on enemmän kuin vuoden 2012 vaaleissa, jolloin nämä ryhmät olivat samaa perussuomalaista listaa. Kolme paikkaa valtuustossa jopa parantaa perussuomalaisten asemaa tulevassa valtuustossa nykytilanteeseen verrattuna. Perussuomalainen puolue on myös kokonaan toisessa tilanteessa nyt kuin vuonna 2012. Listalle asettuneet olivat nyt ehkä keskimäärin sitoutuneempia puolueeseen. Toivon, että perussuomalaisten Mäntsälän-paikallistoiminta kehittyy vast’edes vakaalta perustalta niin, että seuraavissa kuntavaaleissa voimme olla äänestäjille varteenotettavampi vaihtoehto.

Itse aion kehittää paikallistoimintaa virittelemällä Mäntsälään puolueen nuorisojärjestön toimintaa. Tapaamme kerran kuussa poliittisten iltamien merkeissä. Lisätietoa tästä löytyy PS-Nuorten verkkosivujen tapahtumakalenterista ja sosiaalisesta mediasta, ks. linkit tämän sivun oikeassa laidassa, kohta ”bloginpitäjä tavoitettavissa”. Aika on kuun neljäs torstai klo 18 ja paikka Keskuskatu 1:n uusi ravintola. Tervetuloa!

Mäntsälän Puolesta mainosti itseään vaaleissa puoluepolitiikan ulkopuolisena vaihtoehtona, jossa valtuutetut päättävät itse eikä asioita määrätä Helsingistä. Useaa mäntsäläläistä, jotka olisivat voineet äänestää perussuomalaisia, tämä puhutteli. Tässä on taustalla puoleen valtakunnallinen suosion lasku. Puolue on tehnyt virheitä, etenkin syksyn 2015 turvapaikanhakijatulvan hoidossa, ja maahanmuuttopolitiikkaa tulee tiukentaa. Perussuomalaisia ollaan äänestetty tiettyjen asioiden vuoksi. Jos niitä asioita ei ajeta, kannatus katoaa. Se on oikein. Perussuomalaisilla on kesäkuussa puoluekokous, mikä on mainio tilaisuus linjata puolueen tulevaisuuden tavoitteita, toimintatapoja ja prioriteetteja. Aion olla paikalla, mutta tämä lienee toisen kirjoituksen aihe.

Mäntsälän Puolesta -ryhmä syntyi tietyssä tilanteessa ja se onnistui pääsemään vielä vaalien kauttakin valtuustoon toisenlaisessa tilanteessa. Väistyvässä valtuustossa ryhmän valtuutetut ovat vielä kaikki perussuomalaisista loikanneita, mutta nyt ryhmä alkaa elää omaa elämäänsä. Onnittelen ryhmää vaalituloksestaan ja toivon, että sikäli kun perussuomalaiset ja Mäntsälän Puolesta ovat jostakin samaa mieltä, ryhmät pystyvät yhteistyöhön siinä missä muidenkin puolueiden kanssa. Äänestäjien on kuitenkin syytä huomata, että Mäntsälän Puolesta ei ole mikään perussuomalaiset osa 2, jota voi äänestää yhtä hyvin kuin perussuomalaisia, jos perussuomalaiset ei satu miellyttämään. Se vaikuttaa lanseeraavan itseään pikemminkin sitoutumattomien yleislistana. Siinä missä nykyisen valtuuston Mäntsälän Puolesta on ollut perussuomalaisten kanssa samalla kannalla maahanmuuttoasioissa ja ryhmät ovat yhdessä äänestäneet pakolaisten kuntapaikkoja vastaan, näissä vaaleissa Mäntsälän Puolesta -ryhmän vaalimainos ei maininnut vaatimuslistassaan mitään maahanmuutosta, joten vaikuttaa, että heillä ei olisi enää ryhmänä kantaa asiaan. Tulevasta valtuustoryhmästä Kari Peussa on edelliseltä kaudelta jatkava maahanmuuttokriittinen valtuutettu. Hänen kanssaan samassa valtuustoryhmässä ovat toisaalta Pekka Kärkkäinen, joka on vaikuttanut Rajat kiinni -liikkeessä, ja toisaalta Tiina Kujanpää, joka kertoi vaalikoneessa olevansa osittain samaa mieltä siitä, että Mäntsälän tulee ottaa vastaan pakolaisia, ja joka jakoi Facebookissa Uuninpankkopoika Saku Timosen blogikirjoitusta saatteella, jossa valitteli vihapuheen määrää ja antoi ymmärtää, että on epäilyttävää, jos kuntavaaliehdokas keskittyy maahanmuuttoon. Perussuomalaisten linja näissä vaaleissa oli, että olemme maahanmuuttokriittinen vaihtoehto. Yritän seuraavien vuosien aikana olla mukana määrittelemässä ja kirkastamassa linjaamme. Kansallismieliset, humanitääriseen maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuvat äänestäjät ansaitsevat vahvan ja selkeän listan, jota uskaltaa äänestää. Sekalaisten seurakuntien aika on ohi.

Maahanmuuton lisäksi vaaliteemoinani olivat Mäntsälän pitäminen itsenäisenä maalaispitäjänä, kunnan varojen maltillinen käyttö ja ydintehtäviin keskittyminen. Kunnan tulisi huolehtia, että kyläkoulut voivat toimia jatkossakin. Ylimääräisiin, ei-lakisääteisiin palveluihin – kuten uimahalliin ja nuorisotaloon – tulee suhtautua kriittisesti eikä niitä tule kustantaa lainarahalla.

Uimahalli lienee nyt tulossa. Vaalitulos ei kuitenkaan ole mikään yleinen valtakirja SDP:lle panna rahat haisemaan, vaikka sen asema valitettavasti paranikin. Väistyvässä valtuustossa keskusta ja kokoomus ovat muodostaneet enemmistön. Nyt sen muodostavat keskusta ja SDP. On toivoa, että maaseudun ääni kuuluu jatkossakin, etenkin kun keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset muodostavat myös enemmistön, joka voi toivottavasti joissakin kuntatalouden kysymyksissä huolehtia vastuullisesta rahankäytöstä.

Toivotan Mäntsälälle hyvää seuraavaa neljää vuotta ja lukijoilleni siunattua pääsiäistä.

Malttia kunnan rahankäyttöön

Uimahallin saaminen Mäntsälään oli taas näkyvästi esillä Mäntsälän Uutisissa 15.3. Suunnitelmien mukaan halli rakennettaisiin seuraavalla valtuustokaudella. Pasi Huuhtanen oli asian ytimessä todetessaan pääkirjoituksessa, että uimahalli on näin kuntavaalien alla vaaliteema ja että ”uimahallihymistelyn sijaan tarvitaankin asiallinen keskustelu uimahallista”.

On vielä avoimena, millainen uimahallista tulee, mutta hankesuunnitelmassa arvioidaan, että halliin kuluisi 25 vuoden aikana 24 miljoonaa euroa eli hankkeeseen menisi noin miljoona euroa vuodessa. Voidaan tuskin puhua yllätyksestä, jos käy niin, että kunnallisen rakennushankkeen menot ovat arvioitua suuremmat.

Samalla, kun Mäntsälä on tekemässä suurinvestointeja velkarahalla, kunnan tulot ovat laskemassa. Maamme hallitus aikoo siirtää terveydenhoidon maakunnille. Terveydenhoito on kuntien rahamääräisesti suurin tehtävä, joten kunnallisverolle on tässä uudistuksessa tulossa lakisääteinen vähennys.

Uusia menoja voi keksiä ikuisesti lisää ja niiden sinänsä hyviä perusteita voi olla vaikea vastustaa. Kunnan velkaannuttaminen ylimääräisillä tehtävillä – kuten uimahallilla, pakolaisten kuntapaikoilla ja konserttisalin koplaamisella koulurakennukseen – vaikeuttaa kuitenkin kunnan tulevaa toimintaa. Kunnallis- ja kiinteistövero on kumpikin jo nostettu korkeiksi. Helppoja keinoja pärjätä ei enää ole.

Tulevaisuudessa kunnan suurin menoerä on koulutus. Kun verot ovat tapissa, velka korkea ja uimahallin ylläpitokulut maksettava, Mäntsälä joutuu leikkaamaan kouluista. Haluan pitää kiinni kyläkouluistamme ja kaikista niiden luokka-asteista. Niitä ei tule vähentää. Tämä edellyttää, että käytämme kunnan varoja harkiten, maltillisesti ja pitkäjänteisesti. Vaalitaan sitä, mitä meillä täällä Mäntsälässä jo on.

Nico Anton Saramo

kuntavaaliehdokas (ps.)

Mäntsälän Uutiset julkaisi kirjoituksen keskiviikkona 29. III 2017.