Kansalliskirjasto avattiin tänään pitkällisen restauroinnin päätteeksi. Ylikirjastonhoitaja Ekholmin mukaan kyseessä oli Suomen historian suurin entisöintityö. Kaunein kirjasto Alppien pohjoispuolella on maamme keskeisen arkkitehdin Engelin onnistuneimpia teoksia. Se on Helsingin yliopiston tieteellinen kirjasto, jolla on vapaakappaleoikeus ja johon on arkistoitu kulttuuriperintöämme. Kirjastossa on suomalaisten suurmiesten alkuperäiskäsikirjoituksia, keskiaikaisia kirjoja ja A. E. Nordenskiöldin laaja karttakokoelma, johon kuuluu historiallisten karttojen lisäksi myös tuhansia ja tuhansia kartografisia teoksia.
Rouva Jenni Haukio avaa Kansalliskirjaston, ylikirjastonhoitaja Ekholm avustaa. |
Avajaisissa
puhui Tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio, joka myös leikkasi
kirjaston avajaisnauhan. Hän korosti puheessaan
sivistyksen, kulttuuriperinnön ja historian merkitystä. Rouva Haukio olikin mitä soveliain henkilö tehtävään: runoilija
ja kirjallisuuden ystävä, joka edustaa samalla myös valtakunnan korkeinta
mahdollista johtoa. Nämä asiat kuuluvat yhteen.
Professori
Klinge kuvaa teoksessaan Pääkaupunki
Helsingin uudelleenrakentamista 1800-luvulla. Suurkirkko ja majesteettinen
yliopiston kirjasto olivat – täysin tarpeettomia! Kaupunkilaisille olisi
riittänyt pienempikin kirkko, mutta tärkeintä näissä rakennuksissa oli niiden
prestige-arvo. Kun nämä monumentaaliset temppelit oli pystytetty, Suomen ja
Helsingin asemaa ei voinut enää perua. Keisari Aleksanteri I halusi kaupungista
edustavan ja näyttävän, sen tuli kertoa valtakunnan ja suuriruhtinaskunnan mahtavuudesta.
Helsingin nimeä suunniteltiin muutettavaksi Aleksandriaksi keisarin mukaan. Kaupunki
jäi Helsingiksi, mutta Kaisa-talon yhteydessä oleva opiskelutila kantaa nyt tätä
nimeä.
Kansalliskirjasto
on entiseltä nimeltään Helsingin yliopiston kirjasto ja sitä ennen, rakennuksen
valmistuessa, se oli Keisarillinen Aleksanterin-Biblioteekki. Tämä tiedon
pyhättö on nykyajan Aleksandrian kirjasto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti