Helsingin
yliopiston lukuvuosi alkoi tällä viikolla. Yliopiston
päärakennuksen juhlasalissa pidettiin eilen avajaiset. Viikko sitten rehtori oli toivottanut samassa juhlasalissa meidät uudet
ylioppilaat tervetulleiksi. Sali oli tuolloin aivan täynnä ja osa
joutui seisomaankin. Rehtori kertoi, että avajaiset ovat vapaa
tilaisuus, jonne mekin saisimme tulla, mutta että sali tulisi
tuolloin luultavasti täyteen joten hän kehotti tulemaan hyvissä
ajoin, jos halusi päästä mukaan avajaistapahtumaan. En halunnut
tehdä hukkareissua, joten saavuin avajaisiin kaksi tuntia etuajassa.
Istuin yksin yliopiston juhlasalissa puolitoista tuntia. Viimeisen
puolen tunnin aikana tuli muu yleisö, mutta sali ei lopulta tullut
täyteen. Ensi vuonna en kenties tule niin hyvissä ajoin.
Avajaisten
aluksi puhallinorkesteri soitti Salamancan ja yleisö nousi
seisomaan, kun juhlasaliin saapui kulkueena rehtori juhla-asussaan,
punaisessa kaavussa ja kultaisissa vitjoissa, yliopiston kansleri,
Valtioneuvoston edustaja, pääministeri Sipilä, ja Euroopan
komission edustaja, komissaari Moedas. Heidän perässään saapui
professorikunta, jokaisella tohtorinhattu kädessään.
Avajaispuheessaan
rehtori Kola totesi, että yliopiston on oltava edelläkävijä ja
sen lisäksi että se kouluttaa opiskelijansa yliopistolain
mukaisesti palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa, opiskelijat on myös
koulutettava muuttamaan maatamme ja maailmaamme parempaan suuntaan.
Pääministeri Sipilä kertoi, että taloudellinen tilanne on vaikea
ja säästöjä on tehtävä, koska valtio ei voi loputtomasti elää
velaksi, mutta niistä huolimatta tiede ja koulutus ovat tärkeitä
ja Helsingin yliopisto on arvokas instituutio. Kuten Sipilä, myös
komissaari Moedas antoi Helsingin yliopistolle kunnian siitä, että
sen piirissä oli suomalainen kansakunta rakennettu. Pääministeri
ilmaisi asian juhlallisesti (mutta totuudenmukaisesti) toteamalla,
että ”tässä rakennuksessa, tässä salissa on tuotettu idea
Suomesta”. Komissaari puhui myös poikkitieteellisyyden ja
yhteistyön merkityksestä. Hän lainasi Utahin yliopiston
humanistisen tiedekunnan julistetta: luonnontieteet voivat kertoa,
miten Tyrannosaurus rex kloonataan. Humanistiset tieteet taas
voivat kertoa, miksi se on huono idea. Professori-
ja ylioppilaskunnan edustajat pitivät yhteisen puheen, jonka jälkeen
poistuimme kaikki kulkueena yliopistosta orkesterin taas säestäessä.
Kuljimme viereiseen Helsingin tuomiokirkkoon, jossa järjestettiin
lukuvuoden avajaisjumalanpalvelus.
Avajaisista uutisoitiin myös
tiedotusvälineissä, mutta hivenen eri näkökulmasta. Kun
pääministeri oli aloittanut puheensa, kaksi anarkistia yleisöstä
oli noussut seisomaan ja alkanut huutamaan alatyylistä pääministerin
vastaista iskulausetta ja nostanut esiin pääministeriä
arvostelevat julisteet. Pääministeri ei keskeyttänyt puhettaan
eikä kiinnittänyt huutajiin mitään huomiota. Yliopiston
henkilökunta saattoi heidät pois. Iskulauseiden huuto kävi
ponnettomammaksi ja mielenosoittajat kävelivät järjestäjien
mukana. Tämän jälkeen vielä muutama teki saman tempun, mutta
heidän huutonsa alkoi vaimeta heti kun tilaisuuden järjestäjiä
tuli paikalle. Naureskellen ja toistellen iskulausettaan, ei
kuitenkaan enää huutaen, he kävelivät kiltisti mukana kun heidät
talutettiin ulos.
Avajaisten
jälkeen pidetyissä avajaiskarnevaaleissa yliopiston piirissä
toimivat järjestöt esittäytyivät. Anarkistien kojulla oli sama
juliste, joka avajaistilaisuuden mielenosoittajilla oli ollut. Median
päälähteenä aiheesta oli Suvi Auvisen Twitterissä julkaisema
video ja saatelause. Yleisradio ja Helsingin Sanomat julkaisivat
verkkouutisissaan videon ja Auvisen kirjoituksen ja kertoivat, että
avajaistilaisuudessa oli ollut mielenosoitus. Kumpikaan ei maininnut,
että Auvinen on ilmoittanut julkisesti olevansa anarkisti. Se
sentään kerrottiin, että salista poistettiin ”noin viisi”
henkilöä. Sen olisi voinut myös kertoa, että jo pelkästään
uusia opiskelijoita oli salissa moninkertainen määrä. Sekä
rehtori että ylioppilaskunnan edustaja pyysivät puheidensa aikana
fukseja nostamaan kätensä. Media ei tietysti tiennyt tätä, koska
he eivät olleet paikalla. En ainakaan itse nähnyt ketään toimittajan oloista, ja jos
siellä olisi ollut Helsingin Sanomien tai Yleisradion edustaja,
heidän ei olisi tarvinnut julkaista Auvisen videota tai kertoa, mitä
huutoja ”Twitterissä levinneen videon perusteella yleisön
joukosta kuului”. Kenties ensi vuonna tiedotusvälineet kertovat lukuvuoden avajaisista oman
toimittajansa reportaasin eikä päivystävältä anarkistilta saamaansa
tietoa.
Anarkistit
eivät jaksaneet kuunnella
rehtorin puhetta ja Sipilän puheen alussa heidät jo poistettiinkin.
Heiltäkin jäi siis huomaamatta, että koulutusleikkauksia, joita
vastaan he olivat osoittamassa mieltään, käsiteltiin avajaisissa
erittäin paljon. Mielestäni turhankin paljon, sillä tilaisuus oli
luonteeltaan sellainen, että se saisi olla rakentava ja eteenpäin
katsova. Mutta luulisi, että anarkistit arvostaisivat kritiikkiä
järjestelmää kohtaan, ja sitä kyllä riitti. Jo rehtori oli
sanonut, että Helsingin yliopisto on Suomen ainoa huippuyliopisto,
ja hämmästeli, miksi leikkaukset kohdistetaan ”nimenomaan [maan]
ainoaan maailmanluokan yliopistoon”. Professori- ja
ylioppilaskunnan edustajien puheet olivat jo mauttoman kriittisiä ja
hyökkääviä ja he ääni väristen vihjailivat, että
pääministerillä olisi säästämisessään salattuja motiiveja.
Anarkisteilta
jäi kuulematta ylioppilaskunnan edustajan puhe, jossa
hän harmitteli, että yhteiskunnallinen keskustelu on muuttunut
dialogista huutamiseksi. Ja komissaarin puhe, jossa hän kertoi, että
tieteentekijöiden yhdistävä piirre on avoimuus ja yhteistyökyky.
He eivät myöskään kuulleet pääministerin puhetta siihen asti,
jossa hän kertoi, että elämme aikoja, jolloin ”tarvitaan
laaja-alaista ja vastuullista ajattelua, kykyä toimia yhteisönsä
hyväksi sekä tulevaisuusoptimismia”. Sitä he eivät myöskään
enää olleet kuulemassa, kun Sipilä sanoi, että ”vastustaessaan
säästöjä tulee kannattaneeksi velaksi elämisen jatkamista”.
Avajaisjumalanpalveluksessa
anarkisteja ei myöskään näkynyt. He eivät siis olleet kuulemassa
professori Vähäkankaan saarnaa, jossa hän lainasi muun muassa
piispa Rothoviuksen saarnaa Turun akatemian vihkiäisissä vuonna
1640:
”Meidän tule itse Yliopistoa kohtaan käyttäytyä oikein. Tämä tapahtuu kun professorit hoitavat virkansa kaikessa ahkeroiden ja jumalisesti. Kun kaikki ylioppilaat muistavat päivittäin, mitä tarkoitusta varten heidän vanhempansa ja holhoojansa ovat heidät tänne lähettäneet toistaen aina sydämessään: dic quare hic (sano, mistä syystä olet täällä)?”
Jumalanpalveluksen
lopuksi lauloimme ylistysvirtenä virren 581 (Kiitos Jumalamme):
”sovinnossa meidän / suo maata rakentaa”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti