Yliopiston
lukuvuosi on taas alkanut enkä ole kiireideni vuoksi ehtinyt kirjoittaa tänne
paljoakaan. Kerronpa nyt lyhyesti kuulumisiani, koska eikös internetissä
ihminen oleteta kuolleeksi, jos hänestä ei viikkoon kuulu mitään?
Vaikka
uutiset kuolemastani ovatkin liioiteltuja, kuntoni on päässyt yhden
yliopistovuoden ja sen mukanaan tuoman ruumiillisen työn radikaalin
vähentymisen vuoksi heikentymään. Minun lienee tarpeen opetella liikkumaan ja
pitämään itseni kunnossa. Satunnaisen ja huolettoman luonnossa liikkumisen
rinnalle etsin nyt ns. harrastusta, joita olen kuullut, että ihmisillä on.
Koska olen ylioppilas, koen velvollisuudekseni osata miekkailla. Ylioppilasmiekkailijoiden
alkeiskurssi alkoi tällä viikolla.
Sopivasti
myös tällä viikolla minulla alkoi ranskan alkeiskurssi. Venäjän
alkeiskurssinikaan ei ole vielä loppunut, joten en osaa arvioida, olenko hyvä
vai huono oppimaan kieliä. Olisi joka tapauksessa hienoa osata lukea
historiankirjoitusta näillä kielillä, sillä monipuolisuus on tarpeen loputtoman
kompleksista mennyttä aikaa tulkitessa. Ranskan taito on myös tärkeää
eurooppalaisia alkuperäislähteitä lukiessa ja tietyillä erikoisaloilla. Ja
kuten venäjän osalta, myös ranskaksi on kirjoitettu laadukasta kirjallisuutta.
Nyt
alkaneen toisen lukuvuoteni aikana aion käydä myös praktikumin ja
proseminaarin, jotka ovat seminaareja, joissa työstetään yleisen historian kandidaatintutkielma.
Tutkielma olisi siis tarkoitus saada toukokuuksi valmiiksi ja itse
kandidaatintutkinto täyteen ensi lukuvuonna. Olen yrittänyt kiirehtiä
alkuvaiheen opintoja pois nyt, kun vaimoni on vielä kotona hoitamassa
poikaamme. Tämä muuttuu ensi keväänä, jolloin poikamme täyttää kolme vuotta.
Sitten on luvassa päiväkotiin kuskaamista, lapsen totuttamista siihen ja työssäkäyvän
sekä opiskelevan vanhemman aikataulujen yhteensovittamista.
Arki siis jatkuu ja niin jatkuu vielä kirjoittamisenikin. Toivotan lukijoilleni kauniita syyspäiviä ja lämpöä myös viileneviin aamuihin! Nähkää maailman kauneus: kulkekaa ulkona leuka ylhäällä. Vuosi kääntyy taas vaiheeseen, jolloin on mahdollista katsoa tähtiä. Olkaamme tyytyväisiä tästä ainutlaatuisesta maailmasta, jossa meille on annettu kunnia vierailla!
Disneyn elokuvasta Tangled – kaksin karkuteillä, jonka katsoimme vaimoni kanssa tässä syyskuussa. Pahoitteluni imelyyttä ällöäville, olen romanttisella tuulella. Kuunnelkaa myös laulun ranskan- ja venäjänkieliset versiot! Suomenkielinen on tosin paras.