torstai 14. huhtikuuta 2016

Kotoutusta Mäntsälässä

Kotikuntani Mäntsälä suunnittelee pakolaisten vastaanottamista. Kunta ei ole ennen vastaanottanut pakolaisia eikä turvapaikanhakijoita. Kunnanhallitus aikoo ehdottaa maanantaina 25. huhtikuuta, että Mäntsälä ottaisi tänä ja ensi vuonna yhteensä 49 pakolaista. Viime tiistaina kunnantalolla oli yleisötilaisuus kotouttamisesta. ELY-keskuksen ja kunnan edustajilta sai kysyä kysymyksiä ja SPR:n paikallisyhdistyksen puheenjohtaja sekä Sipoon monikulttuurisuuskoordinaattori kertoivat toiminnastaan. Asiantuntijat olivat tilaisuudessa melko vaisuja ja vaivaantuneita, sillä kävi ilmi, että Rajat kiinni -liike on Mäntsälässä varsin aktiivinen ja kertoi kärkkäästi näkemyksiään.

Mieleeni jäi etenkin Sipoon monikulttuurisuuskoordinaattorin kuvaukset tilanteesta heillä. Tulijat ovat kuulemma kotoutuneet hyvin ja poliisia ei ole tarvittu. Pakolaiset ovat olleet Sipoossa kaksi vuotta – tässä vaiheessa joku yleisöstä kysyi, että kuinka monta on työllistynyt. Koordinaattori meni hetkeksi ymmälleen, mutta selitti, että yksikään ei ole töissä, työharjoitteluja on ollut, mutta tämä järjestelmä on sellainen. Sen hän sanoi pari kertaa ja se syöpyi mieleeni: ”oikeastaan tämä järjestelmä on sellainen…” Tulijat ovat Sipoossa ensin puolitoista vuotta opiskelleet päätoimisesti suomea, ruotsia ja suomalaista kulttuuria. Sitten on alettu etsimään työharjoitteluja – josko tulevaisuudessa joku työllistyisi? Riittääkö onnistuneeksi kotoutukseksi, että ainakaan poliisia ei ole tarvittu?

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Havula kertoi tilaisuuden aluksi, että kunta on tehnyt pari vuotta sitten kotoutusohjelman, mutta kun pakolaisia ei ole vielä vastaanotettu, ohjelmaa ei ole vielä kokeiltu käytännössä. Sitä pitää ehkä päivittää ja parannella tilanteen niin vaatiessa. Keskustelun edetessä hän totesi myös, että kunnalla ei ole ”varsinaista strategiaa” kotoutuksen suhteen, vaan sitä varten palkataan varmaan monikulttuurisuuskoordinaattori ja ehkä tälle avustaja. Strategian puutetta kuvasi järkyttävällä tavalla, kun kunnan vuokra-asuntoyhtiön johtajalta kysyttiin, menevätkö kaikki tulijat jo nyt ongelmalliselle Mustanmäen alueelle. Johtaja vastasi, että siellä on paljon vapaita ja vaikeasti vuokrattavia asuntoja, joten paljon menee sinne, mutta toivottavasti muuallekin. ”Toivottavasti”?

Vaikuttaa siltä, että Mäntsälässä ollaan hyvää tarkoittaen valmiita lyömään päätään seinään ja toistamaan muualla tehtyjä virheitä. Muita vaihtoehtoja kuin kaikkien tai lähes kaikkien maahanmuuttajien ohjaamista Mustaanmäkeen ei taida olla tarjolla, minkä pitäisi soittaa hälytyskelloja. Lähes joka puolella Suomea, missä vuokra-asuntoja ylipäätään on enemmän rakennettu, on joku alue huonommassa maineessa kuin muut. Mustanmäen varsin maltillinen ongelmaisuus on vaarassa syventyä kohti kehitystä, mikä voi johtaa etniseen segregaatioon. Jos alueen tyhjät asunnot täytetään pakolaisilla, Mustamäki alkaa muuttua nimensä veroiseksi. Kun yksittäisen kerrostalon tai pihapiirin asukkaista tarpeeksi moni – ei välttämättä enemmistö – alkaa olla olla ei-eurooppalaisia, ns. white flight -ilmiö alkaa itää. Poismuuttavien jättämiin tyhjiin asuntoihin voidaankin ottaa lisää pakolaisia. Vestigia terrent: Tensta, Rosengård, Maelbeek, Clichy-sous-Bois. Olen viettänyt lapsuuteni Espoon Suvelassa. Jos Mäntsälä lähtee tälle tielle, koordinoinnille onkin tarvetta. On ihmiskuvasta kiinni, halutaanko ajatella, että kotoutustoimet ratkaisevat ongelman vai ovat osa sitä.

Tilaisuudessa kysyttiin, miksi halukkaat eivät voi ottaa pakolaisia omiin koteihinsa omalla kustannuksellaan. Monella, jotka humanitaarista maahanmuuttoa kannattaa, on varmasti syitä, miksi ei: rahat eivät riitä, talo on pieni, ei osaa opettaa kieltä… Vaatimus nyt on lähinnä heitto, mutta jäin miettimään, mitkä ovat ne syyt, että moni, joka voisi ottaa pakolaisia kotiinsa, ei niitä ota. Sana ”kotoutus” tuo mieleeni humanitaariseen maahanmuuttoon liittyvän perustavanlaatuisen, ihmismieleen kätkeytyvän problematiikan. Vieraita voidaan ottaa kylään ja kohdella hyvin, mutta heitä ei haluta asumaan omaan kotiin. Ihminen tarvitsee oman piirinsä, jossa asiat tuntuvat turvallisilta ja tutuilta. Suurin osa ei halua jakaa kotiaan, koti kuuluu perheelle, joka siinä asuu.

Mäntsäläläisten ei tarvitse antaa kotejaan, mutta ei myöskään kotipitäjäänsä. Suomi on suomalaisten koti, Eurooppa eurooppalaisten koti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti