Päivän
sanomalehti kertoo, että ”selkärankaisista on tuhoutunut yli puolet”. Tuoreen
raportin mukaan
”selkärankaisten eläinlajien populaatioiden yksilömäärät ovat vähentyneet 58 prosenttia vuosina 1970–2012. – – Jos suuntaus pysyy samana, villieläinten määrä voi laskea kaksi kolmasosaa vuoteen 2020 mennessä.”
Selkärankaisia
eläimiä elää muutaman vuoden päästä luonnossa villinä vain kolmannes siitä,
mitä 1960-luvulla.
Lehdistössä
kaikesta esitetään aina kaksi puolta, ja pitäähän sitä jotain hyvää löytää
kaikesta, koska optimisti olla pitää. WWF:n pääsihteeri toteaa toisaalta, että ”villieläimet
ovat katoamassa elinaikanamme ennennäkemätöntä vauhtia” ja että ekosysteemit
ovat vaarassa romahtaa, mutta toisaalta hänelle antaa aihetta optimismille,
että yhteiskunta on tietoinen terveellisen ympäristön tärkeydestä. Nettijuttu
päättyy vielä käsittämättömämpään tylsämielisyyteen, joka valaa lukijoihin
valheellista käsitystä, että katastrofi olisi jotenkin hallussa tai että
valtiot yrittäisivät puuttua siihen.
Vajaan
puolen sivun jutussa kerrotaan, että villieläimiä on yli puolet vähemmän kuin
mitä niitä oli miespolvi taaksepäin. Jutusta melkein puolet kertoo australialaisen
eläintarhan orangista, joka on elänyt 60-vuotiaaksi (onneksi olkoon!), ja
jääkarhusta, jota pidetään kiinalaisessa kauppakeskuksessa. Artikkeli kiteyttää
omalla tavallaan sen, kuinka suurin osa ihmisistä ei ylipäätään yritä hahmottaa
sitä, millainen tämä meidän maailmamme on ja mitä täällä tapahtuu, sekä sen,
miten ihmisiä ei monesti kiinnosta mikään muu kuin heidän omat asiansa. Vaikka
olen ymmärtänyt tämän jo vuosien ajan, ihmettelen silti: voisi kuvitella, että asia herättäisi vähän enemmän huomiota. Voisi luulla, että tämä seikka saisi
edes korulauseissa ja ”periaatteessa noin” -tokaisuissa suuremman painon.
Liikakansoitus ja sen aiheuttamat joukkosukupuutto, populaatioiden
heikentyminen ja biosfäärin luisuminen suoranaiseen romahdukseen, sanalla
sanoen ekokatastrofi, on lopullinen tuho. Maailma, jollaisena sen tunnemme,
päättyy; ihmiskunta kuolee pois ja tämän maailman luonnon- ja
kulttuurinrikkaudet vajoavat kadotukseen ja unohdukseen.
Helsingin Sanomien etusivulle eläinkantojen romahdukset eivät mahtuneet. Sinne kun piti saada sellaiset astetta kiinnostavammat aiheet, kuten että Jari Tervo arvostelee Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa, animaatiokomedia Trolls saa ensi-iltansa tänään (”TET-harjoittelija Damla Yildirim kehuu elokuvaa hauskaksi ja antaa sille neljä tähteä”, kertoo Helsingin Sanomien etusivu) sekä että ”satavuotiaaksi selvinneet lehdet ovat onnistujia”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti