”Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.”– valtakunnankansleri Axel Oxenstierna
Nämä
sanat tulivat mieleeni, kun näin sunnuntain Helsingin Sanomien taloussivujen reportaasin,
jossa seurattiin toimittaja Tuomas Niskakangasta, joka luki valtion
talousarvioesityksen. Kyse on erikoisesta asiasta, jonka kummallisuutta
havainnollistetaan kuvittamalla juttu seitsemällä kuvalla Niskakankaasta, joka
lukee budjettikirjaa eri tilanteissa. Hän käy Kesärannassa tilaisuudessa, jossa hänelle
sanotaan, että eihän kukaan sitä lue ja ihmetellään, onko Niskakangas masokisti
vai yrittääkö hän päteä. Pääministerikin huomaa, että toimittajalla on
talousarvioesitys mukanaan ja nauraa tälle. Niskakangas käy myös
valtiovarainministeriössä haastattelemassa virkamiehiä budjetista. Lähtiessään
hän vielä kysyy, lukeeko joku ministeriön virkamiehistä budjettikirjan.
Budjettipäälliköt pudistelevat päätään ja sanovat, että jollakin osastolla
saattaa olla joku tekninen henkilö, joka lukee kirjan. Niskakangas kysyy vielä,
että ketkä sitten kirjan sisällön tuntevat. Vastaus on, että muutama virkamies
valtiovarainministeriössä ja valtiovarainvaliokunnassa.
On
jotenkin huumaava, mutta – kun ottaa huomioon lakien ja asiakirjatekstien
määrän – täysin looginen ajatus, että lait ja budjettiesitykset laaditaan
ministeriössä, jossa muutama henkilö on ne lukenut. Hallitus, jonka
ministereistä yksikään ei ole lukenut esitystä, esittelee asian eduskunnalle.
Eduskunta, jonka kahdestasadasta edustajasta yksikään ei ole lukenut esitystä,
hyväksyy sen. Kansalaiset, joista kukaan ei ole lukenut asiakirjoja, joutuvat
elämään niiden mukaan ja sovittamaan elämänsä niihin. Ketkä tätä maata
hallitsevat? Ei tämä ole kritiikkiä, haluaisinpa vain tietää nimet!
Tästä
tulee mieleeni Michael Mooren dokumentti Fahrenheit
9/11, jossa haastateltava kertoo, että Patriot Act oli valmiina
odottamassa. Kukaan kongressissa ei lukenut sitä. Laki valmisteltiin ja
painettiin keskellä yötä ja kun kongressiedustajat tulivat aamulla töihin, se jo
hyväksyttiin. Moore tenttaa kongressiedustajia siitä, lukivatko he esitystä ja
miksi eivät. Vastaukset ovat pysäyttäviä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti